IDENTITEETTI

Kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen lähtökohtien myötä identiteetin rakentumiseen liittyvät tavoitteet koulussa ovat lähes itsestäänselvyyksiä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS, 2014) huomioi oppilaan identiteetin rakentumisen laajemmin eri oppiaineissa ja useammin kuin koskaan aikeisemmin (vrt. POPS, 2004). Nykyisessä asiakirjassa tunnustetaan lisäksi identiteetin rakentumisen ja oppimisen yhteyksiä sekä ymmärretään identiteetin rakentuvan vastavuoroisessa suhteessa ihmisiin ja ympäristöön.

Pääasiassa identiteetti mainitaan kuitenkin edelleen vain kieli- ja kulttuuri-identiteettinä, ja sen ilmenemistä kuvataan esimerkiksi oman, sukupuolisen, alueellisen tai myönteisen identiteetin rakentumisena, kehityksenä, vahvistumisena, syvenemisenä ja muotoutumisena (POPS 2014, 2 ). Identiteetti-käsitteen monimerkityksinen maininta selittyy jossain määrin sillä, että sitä voidaan tarkastella niin monesta näkökulmasta (ks. esim. Ropo, 2015). Tämä vaikeuttaa identiteetin rakentumisen hahmottamista pedagogisena ilmiönä. Siksi on myös mahdollista, että identiteettiä tukevat aihesisällöt pirstaloituvat yksittäisillä oppitunneilla käsiteltäviksi sisällöiksi tai jäävät vain tiettyjen oppiaineiden tavoitteiksi käytännön opetustyössä.

Jotta tältä vältyttäisiin, on tärkeää ymmärtää, mitä identiteetti tarkoittaa. Siihen auttaa narratiivinen eli tarinallinen näkökulma. Se on paitsi ihmisen kehityksen ja kasvun sekä oppimisen kokonaisuutta käsittävä, myös elämää ajallisesti ja elämänhistoriallisesti ymmärtävä. Identiteetti antaa vastauksia kokemukseen omasta itsestä se myös selittää yksilön suhdetta ympäröivään maailmaan, muihin ja opittaviin asioihin. Oppimisella on kasvun ja kehityksen rinnalla merkittävä rooli, sillä oppiminen mahdollistaa itsensä paikantamisen maailmassa. Identiteetin rakentumisessakin painottuu laaja-alaisuus, mitä korostetaan myös opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014).

Narratiivisen identiteetin nähdään rakentuvan tarinallisesti, kertomusten muotoilemana ja elämäkerrallisena. Tällöin merkitykselliset kokemukset alkavat tiivistyvä identiteetin muotoiluksi erityisesti nuoruudessa. (ks. McAdams, 1993; Ropo, 2009; 2015.) Tällaisten kertomusten muotoutuminen on kuitenkin ymmärrettävissä elämänmittaisena prosessina, joka alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elämän loppuun saakka. Lisäksi narratiivisen identiteetin rakentumista voidaan tarkastella sosiaalisena prosessina, jossa jo varhaislapsuus ja sen kerrontaympäristöt nähdään osallisina identiteettikertomusten rakentumiseen (esim. Puroila & Estola, 2014). On myös selvää, että kertomuksellisen identiteetin rakentumista tukevat esimerkiksi muistin ja kielen sekä kerrontataitojen kehitys. (ks. katsaus Huttunen, 2013).

Kouluikäisenä lapsi pystyy kielellisesti tulkitsemaan hänelle tapahtuvia asioita sekä muistamaan niitä yhä pidempien aikojen päähän, jopa elämänsä loppuun saakka. Siten jotkin koulukontekstissa syntyneet kertomukset muokkaavat tai sulautuvat osaksi yksilön identiteettiä, hänen kerronnallista tulkintaansa itsestä ja maailmasta.

Perusopetuksen tehtävää mukaillen narratiivisella identiteetillä tarkoitetaan oppilaan prosessointia siitä, kuka hän on, mistä hän tulee, minne hän kuuluu, mitä kaikkea hänestä voi tulla, ja miten koulussa opetettavat asiat liittyvät hänen kasvun, kehityksen, elämän ja kulttuuristen sidonnaisuuksien kannalta tärkeisiin tietoihin tai taitoihin.

Juuri tätä minä tutkin. Mitä tarkoittaa identiteetin rakentuminen koulussa ja miten sitä voidaan moninaisissa oppilasryhmissä tukea.

Lue lisää identiteetti-sivun rakentuessa täältä:

Monikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena

Tulossa: Life story pedagogy for identity – through linguistic and cultural recognition to participation and equity

Podcast

Oppilaan narratiivisen identiteetin rakentumisen tukeminen perusopetuksessa  

Maahanmuuttajuus – vain pala identiteettiä

Kielen moninainen merkitys kotoutumisessa, identiteetissä ja osallisuudessa

Tarinan voima opetuksessa

Narratiivisten identiteettiprosessien kehittyminen varhaislapsuudesta nuoruuteen

Identiteetti on ilmiö – tunne- ja vuorovaikutustaidot monitasoisen identiteetin osana

Identiteettiä koulukasvatuksen haasteissa

Tieto ja identiteetti tarinaan kiedottuna samankaltaisuutena

Olipa kerran Maa – tarinallisen identiteetin ja tietämisen olemuksesta

Oppilaan identiteetin rakentumisen tunnistaminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa

Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa

%d bloggaajaa tykkää tästä: