Millaisessa sukupuolisuutta tiedostavassa ympäristössä haluaisit lapsesi kasvavan tai oppivan?

Sukupuoli ja sukupuolen käsittäminen kasvatuksessa nousivat jälleen otsikoihin valtakunnan mediassa ja ihmisten keskusteluissa.

Aihe on tärkeä ja koskettaa meitä jokaista omana itsenämme, lastemme tai työmme kautta. Keskustelussa käytetyt termit saattavat hämmentää jopa alojen ammattilaisia median antaessa siihen oman lisänsä. Lisäksi pelko siitä, saako itse tai lapsi kasvaa omaksi itsekseen tai tytöksi tai pojaksi, aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä, vastalauseita ja vetoamisia suuntiin ja toisiin. Ehkä kuuluisimmat niistä ovat ilmaisut, kuten pojat ovat poikia ja että tytöillä on pimppi ja pojilla pippeli. Voiko näitä kasvatuksessa, opetuksessa, kasvun tai elämän ympäristöissä poistaa? Onko se järkevää tai ylipäätään kasvatuksen tai opetuksen tavoitteena?

Miksi lapsen kasvuun ja kasvatukseen omaksi itsekseen, omaa ainutlaatuista identiteettiään rakentamiseen on hyvä kiinnittää huomiota? Mitä tekemistä sukupuolisuudella on asian kanssa, vaikka emme puhuisi sukupuoli-identiteetistä? Identiteettipedagogina ja identiteetin rakentumista tutkivana opettajana ja kasvattajana näen huolen siinä, että pahimmassa tapauksessa sukupuoliin kiinnittyvä kasvatus sulkee lapselta mahdollisuuksia pois.

Käytännön tekijän ja tutkijan pedagogisella otteella kokosin erilaisia sukupuolisuutta korostavia opetus- ja kasvatustyylejä jaottelemalla ne valloilla olevien käsitysten mukaan aloittaen kahta eri sukupuolta korostavasta mallista periaatteella ”pojat ovat poikia ja tytöt ovat tyttöjä”. Jatkan käsitteellä NEUTRAALI, joka häivyttää sukupuolten käsitteet opetuksessa, kasvatuksessa ja kohtaamisessa. Viimeisimpänä on SENSITIIVINEN (tietoinen) lähestymistapa, joka tiedostaa sukupuolittuneet käytännöt ja sukupuolten olemassaoloa, mutta kuitenkin erityisesti niin, että se tukee lapsen omaa polkua kasvaa ihmisenä sellaiseksi kuin hän itse on.

Muotoilin sukupuolisuutta korostavia jaotteluja eri oppiaineiden näkökulmasta. Teksti sisältää melko nopeasti ehdotettuja pedagogisia esimerkkejä, mitä kukin voi tarkoittaa, mutta tarjoaa esimerkkejä siitä, miten erityyliset otteet opetuksessa voivat näkyä.

SukupuoliJAOTTELEVA opetus

KUVIS

  • pojat piirtävät mustat linnat, ja askartelevat sinne sankarihahmot
  • tytöt piirtävät vaaleanpunaiset linnat ja askartelevat sinne prinsessat

LIIKUNTA

  • pojat pelaavat jääkiekkoa
  • tytöt harjoittelevat taitoluistelua

VUOROVAIKUTUS

  • pojat harjoittelevat erilaisia tervehdyksiä
  • tytöt harjoittelevat tunteiden kuvittamista toisilleen

MATEMATIIKKA

  • pojat pelaavat jakolaskupelejä noppapelinä
  • tytöt laskevat hiljaa omilla paikoillaan

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

  • pojat lukevat kirjallisuutta metsästyksestä, skeittaamisesta, jalkapallosta, he kirjoittavat taistelukertomuksia
  • tytöt lukevat eläintarinoita ja kirjoittavat ystävyydestä ja tunteista

YMPÄRISTÖOPPI

  • pojat tonkivat matoja ja ottavat niistä kuvia ja esittävät ne luokassa
  • tytöt tekevät esitelmät madon rakenteesta ja ravinnosta

VÄLITUNILLA

  • pojat pelaavat pallopelejä
  • tytöt hyppivät hyppynarulla

RUOKAILU

  • pokien täytyy rauhoittua
  • tytöt menevät käsienpesuun ensiksi
  • istutaan tyttö-poika-järjestyksessä, että rauha säilyy läpi ruokailun
  • tytöt järjestävät tuolit lopuksi paikoilleen
  • kielletään, että etenkään pojat eivät leiki ruualla eivätkä tytöt juoruile

TULEVAISUUSHARJOITUKSIA, MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA

  • palomies, esimies, sähkömies, lentäjä
  • kampaaja, opettaja, sairaanhoitaja, eläinkouluttaja
  • tänään käydään tutustumassa Antin isän työpaikalla palolaitoksella, Antin isä on palomiesten esimies
  • huomenna käydään tutustumassa Maijan äidin työpaikalla vanhustentalolla, Maijan äiti on osastonsihteeri

SukupuoliNEUTRAALI opetus

Neutraali = vaikutukseton, puolueeton tai tasapuolinen (wikipedia) (tavallisesti luullaan, että koulukasvatuksessa on kyse tästä) neutraali = vastakohtien välillä oleva, kiistoista erillään pysyttelevä, tasapuolinen, puolueeton huomaamaton, (ketään) ärsyttämätön sävytön. (https://www.suomisanakirja.fi/neutraali)

KUVIS

  • henkilöt piirtävät (mallista samanlaiset linnat) ja askartelevat (mallista) sinne hahmot

LIIKUNTA

  • henkilöt luistelevat rataa ympäri ja opettaja näyttää mallia, miten

VUOROVAIKUTUS

  • henkilöt toistavat kuulemiansa tervehdyksiä, minkä jälkeen kopioidaan taululta tunnekuvia

MATEMATIIKKA

  • opettaja opettaa henkilöille yhden tavan malliksi laskea jakolaskuja ja sen jälkeen henkilöt jatkavat laskemista itsenäisesti kirjan aukeamasta

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

  • henkilöt lukevat samaa kirjaa ja kirjoittavat siitä tiivistelmän

YMPÄRISTÖOPPI

  • luetaan henkilöiden kanssa seuraava kappale, joka käsittelee matoja – tehdään tehtäväkirjan tehtävät

 VÄLITUNNILLA

  • henkilöt leikkivät hippaa

RUOKAILU

  • ruokailun lähdetään pulpettirivijärjestyksessä, henkilöt siirtyvät hiljaisuudessa omille paikoilleen ruokailemaan, jokaista laatua on maistettava, ruokailussa ei pulista

TULEVAISUUSHARJOITUKSIA, MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA

  • henkilöt tutustuvat eri ammatteihin kirjastossa ja opettajan oppaan mukaan

SukupuoliSENSITIIVINEN opetus eli sukupuoliTIETOINEN opetus

Sensitiivinen = herkkätuntoinen, herkkä, arka sensitiivisyys = se, että on sensitiivinen; herkkyys se, että on sensitiivinen; hienotunteisuus (wikipedia). Opettaja tunnistaa, että luokassa on sekä poikia että tyttöjä, mutta ei jaa heidän tekemisiään sukupuolen tai toisin sanoen pimpin ja pippelin perusteella. Opettaja antaa jokaisen lapsen kokeilla ja valita itse ja kasvattaa tietoisesti lapsia etsimään omaa juttuansa.

KUVIS

  • lapset piirtävät haluamansa linnat ja askartelevat sinne haluamansa hahmot
  • ensin olemme tutustuneet linnoista kertovaan jännittävään historiaan ja erilaisiin tarinoihin, ehkä myös piirrosten oheen lapset keksivät tarinoita

LIIKUNTA

  • lapset valitsevat vaihtoehdoista; tehdään vaikka kaksi ryhmää, joissa vaihtoehtoina ovat taitoluistelu ja jääkiekko, kokeillaan välillä vaihtaa
  • tällä kertaa kokeilemme kaikki taitoluistelua (luistelun perustekniikoita) ja ensi kerralla pelaamme kaikki jääkiekkoa (yhdessä toimimisen harjoitukset, pelitekniikka)

VUOROVAIKUTUS

  • lapset keksivät ryhmissä erilaisia tapoja tervehtiä toisilleen ja opettavat niitä muille (sosiaaliset tavat)
  • lapset opettelevat peilin edessä erilaisia ilmeitä, jotka kertovat erilaisista tunteista, lopuksi leikitään tunnearvauspeliä ringissä istuen (empatiaharjoitukset)

MATEMATIIKKA

  • opettaja opettaa perinteisen jakolaskumallin, opetuksessaan hän käyttää lisäksi tarinaa, visuaalisia elementtejä ja palikoita havainnollistaessaan jakolaskujen laskemista
  • oppilaat kokeilevat itsenäisesti erilaisia keinoja laskea jakolaskuja (käyttävät piirtämistä, tarinankerrontaa ja palikoita laskemisen apuna), ja mahdollisesti valitsevat itselleen sopivimman tavan laskea
  • tunnin lopussa pelataan noppapelejä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

  • lapset valitsevat kirjastokäynnillä kirjoja, joista he ovat kiinnostuneita, heitä rohkaistaan kokeilemaan jotain uutta, kirjastonhoitaja esittelee erilaisia vaihtoehtoja kaikille yhteisesti
  • lapset kirjoittavat kertomuksia itsestään, haaveistaan, kokemuksistaan sekä kirjallisuuden perusteella saaduista inspiraatioista

YMPÄRISTÖOPPI

  • kerrotaan kokemuksia siitä, missä on nähnyt matoja, onko halunnut koskea niihin, mistä syystä
  • mennään ulos, jossa halukkaat saavat tarkastella matoja käsin, halukkaat voivat kaivaa lapiolla maata ja auttaa muita, halukkaat voivat kuvata niitä, jätetään madot toimiinsa sinne, mistä ne löydettiin ja siirrytään luokkaan
  • tehdään oppikirjamateriaalin avulla tutkielmat madoista, opettaja antaa apukysymyksiä: luokka voi tehdä yhdessä oman ison posterin madoista, halukkaat voivat työskennellä yksin tai parin kanssa, opettaja ohjaa toimintaa

VÄLITUNNILLA

  • on tärkeintä, että lapset liikkuvat ja koulun piha-alueella onkin erilaisia houkuttelevia liikkumismahdollisuuksia
  • lapsi saa halutessaan levätä sille tarkoitetussa paikassa, lapsi voi halutessaan pyörittää kannustettua toimintaa, johon koulu antaa mahdollisuuden – on olemassa erilaisia pelivälineitä, joita voivat käyttää

RUOKAILU

  • katsotaan yhdessä ruokakalenterista, mitä on ruuaksi, sen ainesosia voidaan pohtia, kuka tykkää kuka ei, rohkeneeko joku maistamaan uutta
  • vaihdellaan ruokailuun menon järjestyksiä tilanteiden mukaan
  • välillä voidaan opiskella aisteista: suussakin on kahdenlaista aistia (tunto- ja makuaisti), jotka vaikuttavat siihen, miten kukin reagoi erilaisiin ruoka-aineisiin
  • joka ruokailuun valitaan kiertävä vastuulapsi, joka pitää huolen siitä, että luokan lähdettyä ruokalasta paikat ovat siistit, vastuulapsi myös ohjaa luokkajonon ruokailuun
  • opiskellaan ruokailutapoja ja pohditaan, että ruokailu on hyvä hetki kuulustella luokkalaisten ajatuksia ja kokemuksia

TULEVAISUUSHARJOITUKSIA, MITÄ KAIKKEA SINUSTA TULEE ISONA

  • keskustellaan siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia taitoja, ja päämääränä on hyödyntää erilaisia omia kiinnostuksen kohteita ja hyödyntää omia vahvuuksiaan: kannattaa opiskella laajasti ja erilaisia asioita, koska sillä pärjää työelämässä parhaiten, ja on hyvä oppia uutta pitkin elämää
  • oppilaat hahmottelevat kolmenlaisia, erilaisia ”urapolkuja”, joiden portaisiin he kirjoittavat, mitä kaikkia taitoja tai alojen osaamista urapoluilla tarvitaan
  • opettaja ohjaa ja ehdottaa jokaiselle alalle vuorovaikutustaitoja, tvt-osaamista, käytännön tekemistä, tutkivaa otetta ja kriittisyyttä
  • persoonallisilla urapoluilla erottuu joukosta
  • Esimerkiksi tässä astuu voimaan tarve kielenkäytön neutraaliudesta sukupuolien suhteen: emme esitä lapsille, että käsitteen lakiMIES tms. myötä asianajajan ammatti on piilo-opetuksena vain miehille ja niin edes päin eli olemme tietoisia siitä, että tuollaiset määreet voivat sulkea joltakin oven. Käytämme mieluummin käsitettä asianajaja. Tämä ei kuitenkaan nimitä kasvatusta tai opetusta sukupuolineutraaliksi, vaan on tietoisuutta siitä, että kielenkäyttö on merkitsevää.

Tässä kohtaa sukupuoliNEUTRAALIT käsitteet, joita esimerkiksi ammateista kirjoitettaessa yleisissä teksteissä, kuten lehdistössä tai instituutioissa käytettynä ovat tärkeitä ja niiden vaikutuksia, eikä mitään kukkahattuilua, vaikka se ei olisi juuri sinun elämääsi vaikuttanut. Tässä kohtaa haluan myös kysyä, että missä määrin, olet siitä tietoinen? Entä lastenkirjat, lelukuvastot, vanhempiesi mallit?

Sensitiivinen/tietoinen kasvatus ei poista tyttöjä tai poikia tai sukupuolten olemassaoloa, vaan korostaa heidän persoonallista kasvuaan ihmisiksi, olkoon se sitten todella poikamainen poika tai tyttömäinen tyttö tai poikamainen tyttö tai tyttömäinen poika tai kaikkea niiden väliltä ja lisäksi. Sensitiivinen kasvatus kuitenkin tunnistaa ja tiedostaa, että meitä ohjaa olemassaolevat käsitykset, käytänteet ja toimintamallit siitä, mikä ajatellaan poikamaiseksi tai tyttömäiseksi, mutta ei toista sitä näkökulmasta, että juuri sellainen PITÄÄ olla. Se on sukupuolitietoista toimintaa, mihin opetussuunnitelma (2014) pyrkii. Opetussuunnitelma (2014) ei tavoittele sukupuolineutraalia opetusta tai kasvatusta ja tasa-arvotyöoppaan tekijät perustelevat perusopetukseen tullutta sukupuolitietoisuuden käsitettä seuraavasti:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan opetuksen tulee
olla sukupuolitietoista. Vuoden 2004 perusteet olivat pitkälti sukupuolineutraalit,
mutta kriittisten arvioiden mukaan niitä voidaan pitää jopa tyttöjen ja poikien
lähtökohtaisia eroja korostavina. Periaatteellinen muutos vuoden 2016 elokuussa voimaan tulevissa perusteissa on merkittävä. (s. 18.
)

Käsitteitä sukupuolitietoinen opetus ja sukupuolisensitiivinen opetus on käytetty ristiin ja osin synonyymeinä. Sukupuolisensitiivisyys saattaa arkiajattelussa sekaantua tyttöjen ja poikien lähtökohtaisia eroja korostavaan ajattelutapaan eli essentiaalisuuteen. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä ja siten myös tässä oppaassa käsitteeksi valittiin sukupuolitietoinen opetus. Sukupuolitietoisen opetuksen rinnakkaiskäsite on sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen opetus, jonka opetus- ja kulttuuriministeriön segregaation lieventämistyöryhmä otti käyttöön loppuraportissaan 2010 tahtoen korostaa sitä, että sukupuolitietoisuus on välttämätön edellytys tasa-arvotyölle. (Jääskeläinen, Hautakorpi, Onwen-Huma, Niittymäki, Pirttijärvi, Lempinen & Kajander, 2015, 19, Tasa-arvotyö on taitolaji, Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa)

SukupuoliTIETOINEN / sukupuoliSENSITIIVINEN opetus tai kasvatus tukee kenen tahansa persoonallista kasvun kokemusta, mutta ei jaa tai yleistä kokemuksia kahteen eri ryhmään. Sensitiivisessä ja tietoisessa kasvatuksessa opiskellaan sukupuolista ja evoluutiosta, ihmisen olemassaolosta ja maailman ilmiöistä ihan siinä kuin muutoinkin, sen tarkoituksena on ottaa huomioon erilaisia tapoja oppia, kokea ja käsittää maailmaa.

”Oppaasta nousi kohu, kun Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä lainattiin siitä kohtaa, jonka mukaan lapsia ei pidä enää puhutella joukkona ’tytöt’ tai ’pojat’.” Siinä kirjoitettiin näin:

Ensi vuoden alusta lähtien Suomen kouluissa ei enää puhuta tytöistä ja
pojista, jos kouluille annetut suositukset toteutuvat.

AINAKAAN EI PITÄISI PUHUA. Se liittyy
tasa-arvosuunnitelmaan, joka tulee pakollisiksi Suomen peruskouluissa.” Jutta Sarhimaa HS 18.10.2016

No, ymmärtäähän sen, että tuo on jäänyt monen ymmärrystä vääriymmärrykseksi muotoilemaan hyvin vahvasti. Kuinka sekaisin käsitteet ja käsitykset ovat menneet niin monessa median jutussa, kuten tässä. Kaivataan siis kriittistä monilukutaitoa aivan jokaiselta, jopa alojen ammattilaisilta ja median edustajilta.

Millaisessa opetus- ja kasvuympäristössä toivoisit lapsesi saavan kokemuksia kasvaa omaksi itsekseen?

Jos sinulta tai lapseltasi suljetaan pois sellaisia mahdollisuuksia, kuten kasvaa omaksi itseksesi, sellaiseksi kuin oma tahto, persoonalliset toiveet tai vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja omat merkitykset kuljettaisivat, millaisen toivon se antaisi elämällesi? Miten voisit kertoa tarinaasi siitä, kuka olet, jos jo ennen kuin pystyt kertomaan, kuka olet, jokin seikka määrittää sinut ennalta?

Mitä se tekee ihmiselle, että jokin ovi sulkeutuu siksi, että joku ulkopuolinen on määrännyt, että tämä ei kuulu sinulle? Se ei lisää toivoa ja sitä kautta hyvinvointia. Identiteetin rakentumisessa toivo, hyvinvointi ja mielekkäät, erilaiset mahdollisuudet kasvaa ihmisenä estävät pahoinvointia ja syrjäytymistä.

Voitaisiinko toimia tietoisesti ja sensitiivisesti kaikilla elämän osa-alueilla?

Voisivatko lausahdukset opetusta ja kasvatusalaa kritisoivista sukupuoliNEUTAALIUDEN päättömyydestä tai älyttömyydestä kasvatuksesta jättää jo sinne unholaan (kuten vuoden 2004 opetussuunnitelmakeskusteluun) ja nähdä se sen nykymuotona eli sukupuoliSENSITIIVISENÄ / sukupuoliTIETOISENA (kuten vuoden 2014 liitettävässä opetussuunnitelma- ja tasa-arvokeskustelussa)?

Yleisesti käsitettynä kaikkien lausujienkin taustalla on kysymys siitä, että tavoitellaan parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että lapsesta voi tulla juuri sellainen, elämään myönteisesti suhtautuva persoona kuin hän itse haluaa ja kokee: miten kasvatetaan onnellinen lapsi. Se on kasvatuksen ja opetuksen keskeinen tavoite, jota edistetään tasa-arvoa lisäämällä ja olemalla tietoisia siitä, mikä estää tasa-arvoista ihmiseksi kasvamista.

Voitaisiinko nostaa luottamusta suomalaiseen kasvatustieteelliseen osaamiseen, jossa ymmärretään laajasti (myös) sukupuolen merkitystä kasvatuksessa sen monesta suunnasta ilman, että kasvatuksessa tuotetaan poikia tai tyttöjä?

Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. (POPS, 2014, 15.)

Tasa-arvotyö on taitolaji

” Perusopetuksella on tärkeä tehtävä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja sukupuolitietoisuuden lisäämisessä” (s.7).

” Sukupuolitietoinen opettaja osaa tukea oppilasta oman sukupuolen itsemäärittelyssä tämän prosessin eri vaiheissa” (s.13).

” Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta:

  • Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
  • Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.
  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita.
  • Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.
  • Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.” (s. 17)

Tasa-arvotyö on taitolaji, s. 18

Kuinka kukaan voi vastustaa tätä?

On aivan eri asia tyrmätä sukupuoliNEUTRAALI kasvatus, kuin se, että ymmärrämme ja olemme tietoisia sukupuolisuudesta, joka on läsnä aika monessa asiassa. SukupuoliNEUTRAALIIN kasvatukseen ei pyritä missään virallisessa tai hyvää edistävässä, tämän hetken, kasvatuskeskustelussa ja sitä pitääkin välttää. Siksi ihmettelen sen vastustamista. Voisitko paljastaa sellaisen instituution, joka kasvattaa sukupuolineutraalisti? Kritiikin voisi sitten kohdistaa sinne, ei suomalaiseen koululaitokseen tai kasvatustieteilijöille, jotka edistävät tasa-arvoa.

SukupuoliNEUTRAALIE kielenkäyttö eli käsitteiden, kuten ammattinimikkeiden, käyttäminen on puolestaan aivan eri asia kuin kasvatus, vaikka sekin toivottavaa. Ne ovat kuitenkin eri kontekstien keskusteluita, mutta mediassa ja keskustelupalstoilla luullaan, että ne ovat sama asia.

Kasvatuskeskustelu olkoon ja pysyköönkin sensitiivisenä ja tiedostavana.

Julkaissut Maiju Kinossalo

Luokanopettajankoulutuksen käynyt väitöskirjatutkija ja identiteettipedagogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: